Nautin tikkujen lakkaamisesta, ehkä vähän liikaakin. Tekis mieli lakkailla niitä lisää. Nyt on lakkojen ihailu niin helppoa ja niin paljon helpompi valita, mitä lakkaa käyttää.
Kynsiharrastuksen alussa mulla oli sinisiä lakkoja ehkä eniten. Sillä se oli silloin vielä mun lempiväri. Vihreitä omistan, vaan muutaman kynsilakkana se ei miellytä mun silmää. Tai ainoastaan limenvihreä miellyttää. Ainut tummempi vihreä lakka on ostettu koristeluita varten. Turkoosit, mintunvihreät ja muut on kanssa aivan ihania värejä.
Ruskeenharmaat ja muut harmaan sävyt niihin oon rakastunut. Tummemmat ruskeat on koristeluita varten.
Punaset ja pinkit ja muut sävyt siltä väliltä. Järkytyin hieman, kuinka paljon näitä olikaan. Oletin, että näitä on vähemmän, sillä en ole vielä kauaa tykännyt pinkistä ja punaisesta väristä. Näköjään kuitenkin tarpeeksi kauan, että näin monta lakkaa on niitä sävyjä kertynyt.
Glitterlakat, näihin on ehkä pieni viha-rakkaus -suhde. Sillä ne on aivan liian nättejä, mutta niin hirveen vaikee poistaa kynsiltä. Mutta kun niin nättejä.
Hiekkalakat ja pari muuta säälittävää lakkaa. Ei siis sillä tavalla säälittäviä, että en tykkäis tai silleen. Vaan sillä tavalla, että haluisin omistaa samantyyppisiä enemmän. Esim. Holot, niitä voisin haluta lisää. Crackle -lakoista en oo varma tykkäänkö. Niitä omistankin vaan kaks. Enempää en haluu omistaa sillä en tiedä tykkäänkö. Ja Seppälän Vanilla Sorbet ei oikeen muihinkaan kategorioihin mahtunu mukaa.
Lilojakin kokoelmaani mahtuu muutama eri sävynen. Tummien liloje/ violettien fani en välttämättä ole, mutta onhan ne nättejä. Vaaleammista tykkään enemmän.
Nudet niitäkin on muutama. Vielä taidan ettiä sitä täydellistä ihon sävyyn sopivaa , vaikka onhan nää kaikki silti ihan kivoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti